Mukautuva lukutila

Miten lehtijuttu
mahtuu puhelimeen?

Lehden aukeamalla katse löytää otsikon, seuraa palstoja ja poimii matkan varrelta kuvat. Puhelimessa saman jutun pitää toimia yhdessä palstassa. Richie Editionsin mukautuva lukutila kokoaa jutun yhteen palstaan suoraan lehden PDF:stä. Sanat, kuvat ja kirjasimet tulevat painetulta sivulta.

Pyydä esittely

Seurataan yhtä juttua
sivulta näytölle.

Tässä on Foreign Policyn kolmen sivun juttu ja siitä muodostettu lukutila. Kokeile vaihtaa tekstikokoa tai lukutilan leveyttä ja seuraa, miten taitto muuttuu.

Jatkamme alempana saman jutun mukana työn eri vaiheisiin: mitä sivulta poimitaan, miten osat löytävät paikkansa ja mistä lopullinen ulkoasu syntyy.

Painetun lehden sivut 7–9
Painetun lehden sivu 7.
Painetun lehden sivu 8.
Painetun lehden sivu 9.
Selain ja iOS-sovellus käyttävät samaa taitto-ohjelmaa. Tämän jutun kirjaimet ja kuva on poimittu painetun lehden PDF:stä.

Sivusta jutuksi,
jutusta lukutilaksi.

PDF kertoo tarkasti, miltä sivu näyttää. Lukutilaa varten on selvitettävä myös, miten sivulla oleva juttu luetaan.

Ensin poimimme sivun tiedot ja kokoamme niistä jutun. Sitten suunnittelemme, miten sen osat asettuvat yhteen palstaan. Lukijan laitteelle toimitetaan tarkistettu taitto-ohje, jonka avulla juttu sovitetaan näytön leveyteen ja lukijan valitsemaan tekstikokoon.

Palvelimella ennen julkaisua

Lukijan laitteella

  1. 01Poiminta

    PDF:stä saadaan kirjaimet, kuvat ja niiden paikat sivulla.

  2. 02Rakenne

    Sivun tiedoista kootaan juttu lukujärjestyksineen.

  3. 03Suunnittelu

    Jutulle laaditaan taitto-ohje yhden palstan lukutilaan.

  4. 04Piirto

    Valmis ohje sovitetaan näytön leveyteen ja tekstikokoon.

Ennen julkaisua ohjelma tarkistaa automaattisten sääntöjen avulla, että jutun sisältö säilyy ja taitto toimii. Jos juttu ei läpäise tarkistusta, se on luettavissa lehden sivuna.

01 · Poiminta

Kaikki alkaa
lehden sivusta.

Lehden ilme on pienissäkin yksityiskohdissa: otsikon kirjasimessa, kuvatekstin koossa ja kappaleen aloittavassa suuressa kirjaimessa. Siksi pelkän tekstin poimiminen ei riitä.

Poimintavaiheessa otamme PDF:stä talteen kirjainten ulkoasun, mitat, värit ja sijainnit sekä kuvat, sivun viivat ja mukana olevat rakennetiedot. Emme vielä päätä, mikä on otsikko tai mihin juttuun kuva kuuluu. Keräämme tiedot, joiden perusteella se voidaan ratkaista seuraavaksi.

Foreign Policyn sivun 7 alaosa: otsikko India’s Political Atmosphere Has Changed, sen alla lyhyt viiva ja kirjoittajan nimi, sivun reunassa pystyssä kuvaajan nimi ja leipätekstin alussa suuri D-anfangi.
  1. OtsikkoTiempos Headline Light, 24 pt
  2. Viiva otsikon alla0,25 pt paksu, 36 pt pitkä
  3. KirjoittajaTiempos Text Regular Italic, 8,5 pt
  4. Kuvaajan nimiSolido Medium, 4,5 pt, pystyssä
  5. Anfangioma kirjasin, 96 pt
  6. LeipätekstiTiempos Text Regular, 8,5/12 pt, tasapalsta
  7. Lehden oma tavutusmyr-iad
Foreign Policyn jutun alku sivulla 7. Poimintavaiheessa tallentuvat myös otsikon alla oleva ohut viiva, pystyyn ladottu kuvaajan nimi ja lehden käyttämä tavutus.

02 · Rakenne

Mikä kuuluu
samaan juttuun?

Esimerkkijuttumme kulkee kolmen sivun läpi. Jotta sen voi lukea yhtenäisenä, ohjelman on löydettävä palstalta toiselle jatkuvat kappaleet ja erotettava jutun sisältö sivun muista teksteistä.

Rakenteen tunnistusvaiheessa kokoamme jutun ensisijaisesti aineiston mukana saaduista tiedoista: mikä on otsikko, mitkä kappaleet kuuluvat yhteen ja mikä teksti liittyy kuvaan. Jos näitä tietoja puuttuu, päättelemme rakennetta kirjasinten, tekstikokojen, sijaintien ja sivun viivojen perusteella. Tuloksena on juttu, jonka osilla on nimet ja lukujärjestys.

Painetun lehden sivu 7, jutun lukujärjestys merkittynä. Sivu 7
Painetun lehden sivu 8, jutun lukujärjestys merkittynä. Sivu 8
Painetun lehden sivu 9, jutun lukujärjestys merkittynä. Sivu 9
Viiva seuraa esimerkkijutun 28 osaa kolmen sivun läpi. Rakenteen tunnistusvaiheen jälkeen kuva on vielä ensimmäisenä, kuten painetulla sivulla. Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan, missä sen kannattaa olla lukutilassa.

Toimituksen tieto auttaa tunnistamaan rakenteen.

Parhaassa tapauksessa sivun rakenne kulkee jo PDF:n mukana. Näin oli esimerkkimme Foreign Policyssa: InDesignista tuotetut PDF:t sisälsivät käytännössä kaikki lukutilan tarvitsemat rakennetiedot valmiina. Jutun kokoaminen voi silloin nojata suoraan taitosta saatuihin tietoihin.

Kaikki julkaisujärjestelmät eivät sisällytä vastaavia tietoja PDF:ään. Silloin selvitämme, saadaanko ne esimerkiksi toimitusjärjestelmän erillisestä XML-viennistä. Periaate on sama lähteestä riippumatta: sivusta saatu tieto menee heuristiikan eli typografian ja sijaintien perusteella tehtävän päättelyn edelle. Mitä enemmän rakenteesta tiedetään suoraan, sitä vähemmän jää pääteltäväksi ja sitä ennustettavampi tulos on.

Rakennetieto on kuitenkin vain metatietoa. Se auttaa löytämään ja järjestämään sivulla olevan sisällön; itse teksti ja kuvat otetaan aina painetulta sivulta. Tämä ero on olennainen, sillä toimitusjärjestelmän digitaalinen vienti voi olla tehty ennen viimeisiä taittokorjauksia, vastata sivun aiempaa tai myöhempää versiota tai sisältää painetusta lehdestä pois jätettyä tekstiä. Lukutilaan ei siirretä tällaisia kohtia XML:stä. Jos sisältöä ei ole painetulla sivulla, sitä ei tule lukutilaankaan.

03 · Suunnittelu

Sama juttu tarvitsee
uuden taiton.

Nyt tiedämme, mistä juttu koostuu. Seuraavaksi päätämme, miten se toimii yhdellä palstalla: mikä näkyy ensin, miten kuvat ja kuvatekstit kulkevat yhdessä ja millaiset välit osien väliin jäävät.

Suunnitteluvaihe tuottaa taitto-ohjeen, joka säilyttää lehden typografian mutta ottaa huomioon näytöllä lukemisen. Ohje ei vielä määrää rivinvaihtoja tai palstan leveyttä. Ne ratkeavat vasta lukijan laitteella.

Kuva siirtyy, jotta otsikko näkyy.

Tämän jutun avauskuva on painetulla sivulla otsikon yläpuolella. Jos järjestys säilytettäisiin puhelimessa, kuva täyttäisi ensimmäisen näkymän. Siksi taittosääntö siirtää sen otsikon ja kirjoittajan jälkeen: lukija näkee heti, minkä jutun hän on avannut.

Sivun järjestyksessä

Puhelimen näkymä, jonka täyttää kokonaan jutun kuva. Otsikko ei mahdu näkyviin.

Lukutilassa

Puhelimen näkymä, jossa ylimpänä on otsikko India’s Political Atmosphere Has Changed, sen alla kirjoittajan nimi ja kuvan yläreuna.
Sama juttu vaakatasossa pidetyssä puhelimessa. Molemmat näkymät on piirretty lukutilan omalla taitto-ohjelmalla. Ainoa ero on kuvan paikka.

Taitto-ohje kertoo myös, miksi.

Kuvan siirtäminen on yksi monista ratkaisuista. Jokaisen jutun osan yhteyteen tallennetaan siihen vaikuttaneet säännöt. Alla voit tutkia esimerkkijuttua osa kerrallaan: mistä sen ulkoasu tulee ja mitä lukutilaa varten muutetaan. Samat tiedot auttavat meitä löytämään korjattavan säännön, jos jokin näyttää väärältä.

Painetun lehden sivu 7, jutun osat merkittyinä. Sivu 7
Painetun lehden sivu 8, jutun osat merkittyinä. Sivu 8
Painetun lehden sivu 9, jutun osat merkittyinä. Sivu 9
  • Otsikko
  • Kuva, kuvateksti ja kuvaaja
  • Leipäteksti
  • Tietolaatikko

Otsikko

Sivu 7

  • Tiempos Headline Light, 24/24 pt
  • vasen tasaus
  • väri #231f20
Kuuluuko lukutilaan?
Kyllä. exclude.default-keep
Missä kohtaa juttua?
Samassa järjestyksessä kuin sivulla. order.default-keep
Kuinka suuri?
Sama suhde kuin painettuna: 2,8 kertaa leipätekstin koko. Kapealla näytöllä hieman pienempi, jotta riville mahtuu tarpeeksi tekstiä. sizing.headline-floor
Minkä värinen?
Sivulta mitattu väri #231f20. ink.default-measured
Miten rivit tasataan?
Vasen tasaus, kuten sivulla. align.default-measured
Saako tavuttaa?
Ei. Lehtikään ei tavuta otsikoitaan. hyphenation.display-off
Sisennetäänkö?
Ei. indent.default-flush
Paljonko ilmaa ympärille?
Alle tulee sivun oma viiva, ja ilmaa jätetään sen mukaan. spacing.rule-seam
Kysymykset ja vastaukset ovat esimerkkijutun taitto-ohjeista. Oletusratkaisut näkyvät himmeämpinä.
Otsikon koko seuraa lehteä.
Otsikon ja leipätekstin kokosuhde otetaan painetulta sivulta. Kapealla näytöllä suurta otsikkoa pienennetään, jotta rivit eivät jää muutaman kirjaimen mittaisiksi.
Lehden oma rytmi.
Osien väliset etäisyydet perustuvat lehden sivuilta mitattuihin väleihin. Ne skaalautuvat tekstikoon mukana, joten taiton rytmi säilyy myös tekstiä suurennettaessa.
Väri kuuluu typografiaan.
Tekstin väri poimitaan sivulta. Jos esimerkiksi kuvan päällä ollut valkoinen kuvateksti siirtyy vaalealle pohjalle, sille valitaan jutun leipätekstin väri, jotta se pysyy luettavana.

Tarkistus

Juttu tarkistetaan
ennen julkaisua.

Jokainen juttu käy ennen julkaisua läpi automaattisen tarkistuksen. Ohjelma varmistaa ennalta määriteltyjen sääntöjen avulla, että sisältö säilyy ja taitto toimii.

Tarkistusvaiheessa käytetään samaa taitto-ohjelmaa kuin lukijan laitteella. Jos juttu ei läpäise tarkistusta, sille ei tarjota lukutilaa. Juttu on silloin luettavissa alkuperäisellä lehden sivulla.

Sisältö verrataan lähteeseen.
Automaattinen tarkistus varmistaa, että jutun jokainen sana on mukana kerran ja tekstin lukujärjestys säilyy.
Taiton mitat tarkistetaan.
Kuvien pitää olla mukana, rivien mahtua palstan leveyteen ja osien asettua paikoilleen ilman päällekkäisyyksiä.
Ulkoasua kehitetään katsomalla.
Kehitystyössä vertaamme lukutilaa lehden sivuun myös silmämääräisesti. Havainnot auttavat parantamaan sääntöjä seuraavia juttuja varten.

Esimerkkijuttu läpäisi tarkistuksen: kaikki 28 osaa ja jokainen sana mukana.

04 · Piirto

Lopullinen taitto syntyy
lukijan näytöllä.

Kun lukija avaa jutun, sen rakenne ja taitto-ohje ovat valmiina. Piirtovaiheessa laite sovittaa jutun käytettävissä olevaan leveyteen: laskee rivinvaihdot, tasaa sanavälit ja piirtää sisällön.

Teksti piirretään samoilla kirjaimilla, jotka poimittiin alussa PDF:stä. Näin mukana säilyvät kirjasinten muodot ja sanojen sisäiset kirjainvälit. Kun lukija suurentaa tekstiä tai kääntää laitetta, ohjelma laskee rivit uudelleen saman taitto-ohjeen pohjalta.

Kirjasinnäyte: suuri D-anfangi, jonka vieressä leipätekstin pienet ja isot kirjaimet, numerot ja välimerkit sekä kursiivi. Alla otsikon suuret kirjaimet ja kuvatekstien päätteetön kirjasin kahdessa koossa.
Näyte esimerkkijutun PDF:stä poimituista kirjaimista. Suuri D aloittaa tekstin myös lukutilassa. Kirjainten koot on tässä esitetty samassa suhteessa kuin painetulla sivulla.
Suomen kielen tavutus.
Suomenkielisissä jutuissa tavutus huomioi yhdyssanat ja hyödyntää lehden omia tavutuksia. Se auttaa välttämään harvoja rivejä ja suuria sanavälejä kapealla näytöllä.
Sama taitto-ohjelma eri ympäristöissä.
Palvelimen tarkistus, selain ja iOS-sovellus käyttävät samaa taitto-ohjelmaa. Lukutilan rivitystä ja mitoitusta voidaan siksi kehittää ja tarkistaa yhdessä paikassa.

Teksti säilyy
toimituksen kirjoittamana.

Lukutilassa luetaan juuri se versio jutusta, joka on painetulla sivulla. Lukutila muuttaa jutun asettelua, mutta ei kirjoita sen tekstiä uudelleen, lyhennä sitä tai täydennä sitä toimitusjärjestelmän toisesta versiosta.

Siksi muunnos perustuu lähteestä poimittuihin tietoihin ja jäljitettäviin sääntöihin. Voimme verrata tulosta alkuperäiseen ja selvittää, mistä yksittäinen ratkaisu syntyi. Myös epävarmuudelle on selkeä seuraus: juttu jätetään luettavaksi lehden sivuna.

Muunnoksessa ei käytetä kielimallia. Kielimalleja voidaan hyödyntää kehitystyössä esimerkiksi testiaineiston laatimiseen ja taittojen arviointiin, mutta päivittäinen julkaiseminen ei ole niiden varassa.

Jutellaan lukutilasta.

Näytämme mielellämme, miltä lukutila näyttää lehden omilla jutuilla.

Sähköposti

hello@richie.fi

Puhelin

09 4241 4122